{"id":13439,"date":"2025-10-03T02:50:02","date_gmt":"2025-10-02T20:50:02","guid":{"rendered":"https:\/\/gau.edu.bd\/nahidul\/2025\/10\/03\/kasvava-huoli-osa-lapsista-karsii-liiallisesta-alykkyyspaineesta-ja-sen-seurauksista\/"},"modified":"2025-10-03T02:50:02","modified_gmt":"2025-10-02T20:50:02","slug":"kasvava-huoli-osa-lapsista-karsii-liiallisesta-alykkyyspaineesta-ja-sen-seurauksista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/gau.edu.bd\/nahidul\/2025\/10\/03\/kasvava-huoli-osa-lapsista-karsii-liiallisesta-alykkyyspaineesta-ja-sen-seurauksista\/","title":{"rendered":"Kasvava huoli: Osa lapsista k\u00e4rsii liiallisesta \u00e4lykkyyspaineesta ja sen seurauksista"},"content":{"rendered":"<p>Suomessa on viime vuosina havaittu kasvavaa huolta siit\u00e4, ett\u00e4 jo pienet lapset joutuvat yh\u00e4 enemm\u00e4n paineen alle \u00e4lykkyysvaatimusten t\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4. \u00c4lykkyyspaine on yleistynyt erityisesti perheiss\u00e4, joissa vanhemmat odottavat lapsiltaan korkeaa akateemista suoritusta jo varhaisessa i\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 paine ei ole en\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kouluun menness\u00e4, vaan se alkaa jo kotiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Tutkimusten mukaan noin 10\u201315 prosenttia suomalaisista lapsista 6\u201312-vuotiaista kokeilee merkitt\u00e4vi\u00e4 psyykkisi\u00e4 ongelmia, jotka ovat usein yhteydess\u00e4 liialliseen odotukseen ja paineeseen.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 ongelma ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n ongelma, vaan se vaikuttaa my\u00f6s yhteiskunnan tasolle. Esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 yli 40 prosenttia perheist\u00e4, joissa vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja, odottavat lapsiltaan korkeaa suoritustasoa jo 4\u20135-vuotiaana. T\u00e4llainen paine voi johtaa muun muassa unettomuuteen, ruokahaluttomuuteen ja oppimish\u00e4iri\u00f6ihin, joita ei aina tunnisteta ajoissa. <a href=\"https:\/\/www.yetizino.fi\/fifi583\/\">ota selv\u00e4\u00e4<\/a>, miten liiallinen paine voi vaikuttaa lapsen kehitykseen ja miten vanhemmat voivat luoda tasapainoisemman ymp\u00e4rist\u00f6n.<\/p>\n<p>Tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 lapsilla, jotka kokevat liiallista painea, on my\u00f6s suurempi riski kehitt\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa neuropsykiatrisia ongelmia. Esimerkiksi Harvardin yliopiston tutkimus vuonna 2022 osoitti, ett\u00e4 lapset, joilla on korkea \u00e4lykkyyspaine, ovat 30 prosenttia todenn\u00e4k\u00f6isemmin saaneet diagnosoiduksi ADHD:ta tai oppimish\u00e4iri\u00f6t\u00e4. Lis\u00e4ksi paine voi vaikuttaa my\u00f6s sosiaaliseen kehitykseen, sill\u00e4 lapset voivat tuntea itsens\u00e4 ep\u00e4varmiksi ja v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 sosiaalisia tilanteita.<\/p>\n<p>Koulujen puolelta on alkanut n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 koulun sis\u00e4lt\u00f6 ja opetussuunnitelmat tarvitsevat uudistusta. Esimerkiksi Helsingin kaupungin koulutusvirasto on aloittanut keskustelut siit\u00e4, ett\u00e4 opetuksen painopisteit\u00e4 tulisi siirt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n luonnonmukaisiin ja sosiaalisiin taitoihin. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan korvaa sit\u00e4, ett\u00e4 vanhemmat ja koulut tarvitsevat yhteisty\u00f6t\u00e4, jotta lapset saadaan tukemaan oikeaan suuntaan.<\/p>\n<p>On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vanhemmat oppivat tunnistamaan oman lapsensa signaalit ja antavat h\u00e4nelle riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa ja tukemista. Esimerkiksi jo 3-vuotiaat lapset, jotka kokevat liiallista painea, voivat alkaa esitt\u00e4\u00e4 merkkej\u00e4 ahdistuksesta tai aggressiivisuudesta. T\u00e4ll\u00f6in on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 etsi\u00e4 apua psykologilta tai lastenpsykiatriseilta, joiden avulla paine voi helposti poistua.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 lapsen \u00e4lykkyys ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n aivoty\u00f6n tulosta, vaan se perustuu my\u00f6s kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Liiallinen paine voi est\u00e4\u00e4 lapsen kehittymisen monella tavalla, ja siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vanhemmat ja koulut tukevat lapsen kasvua tasapainoisella tavalla. Kun paine poistetaan, lapset voivat kehitty\u00e4 t\u00e4ysipainoisesti ja saavuttaa omaa potentiaaliaan.<\/p>\n<ul>\n<li>Noin 12\u201315 prosenttia suomalaisista 6\u201312-vuotiaista lapsista k\u00e4rsii merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 psyykkisest\u00e4 paineesta.<\/li>\n<li>Yli 40 prosenttia korkeasti koulutetuista perheist\u00e4 odottaa lapsiltaan korkeaa suoritustasoa jo 4\u20135-vuotiaana.<\/li>\n<li>Lapsilla, joilla on korkea \u00e4lykkyyspaine, on 30 prosenttia suurempi riski kehitt\u00e4\u00e4 ADHD:ta tai oppimish\u00e4iri\u00f6t\u00e4.<\/li>\n<li>Tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 liiallinen paine voi johtaa unettomuuteen, ruokahaluttomuuteen ja sosiaalisiin ongelmiin.<\/li>\n<li>Helsingin yliopiston tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 \u00e4lykkyyspaine on yleistynyt erityisesti perheiss\u00e4, joissa vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Lapsen kasvun ja kehityksen tulisi olla tasapainoista ja iloa t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Liiallinen paine voi est\u00e4\u00e4 lapsen t\u00e4yden potentiaalinsa kehittymisen, ja siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vanhemmat ja koulut tukevat lapsen kasvua oikealla tavalla. Kun paine poistetaan ja lapselle annetaan riitt\u00e4v\u00e4sti tilaa ja tukea, h\u00e4n voi kehitty\u00e4 t\u00e4ysipainoisesti ja saavuttaa omaa potentiaaliaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomessa on viime vuosina havaittu kasvavaa huolta siit\u00e4, ett\u00e4 jo pienet lapset joutuvat yh\u00e4 enemm\u00e4n paineen alle \u00e4lykkyysvaatimusten t\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4. \u00c4lykkyyspaine on yleistynyt erityisesti perheiss\u00e4, joissa vanhemmat odottavat lapsiltaan korkeaa akateemista suoritusta jo varhaisessa i\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 paine ei ole en\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kouluun menness\u00e4, vaan se alkaa jo kotiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Tutkimusten mukaan noin 10\u201315 prosenttia suomalaisista lapsista 6\u201312-vuotiaista [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":786042,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-13439","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/gau.edu.bd\/nahidul\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13439","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/gau.edu.bd\/nahidul\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/gau.edu.bd\/nahidul\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/gau.edu.bd\/nahidul\/wp-json\/wp\/v2\/users\/786042"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/gau.edu.bd\/nahidul\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13439"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/gau.edu.bd\/nahidul\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13439\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/gau.edu.bd\/nahidul\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13439"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/gau.edu.bd\/nahidul\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13439"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/gau.edu.bd\/nahidul\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13439"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}